SEITSEMÄN ERILAISTA VALOKUVAAJAA
Tunnistatko itsesi?

Piirros: Satu
Valokuvauksen parissa
voi toteuttaa itseään monella tavalla. Jokainen
näistä seitsemästä tavasta voi tuottaa mielihyvää.
Jotkut ovat selkeästi yhtä valokuvaajatyyppiä, mutta
useimmat ovat välimuotoja. On tavallista, että tapa
tehdä valokuvaa muuttuu ajan mukana. Näin on ainakin
itselleni käynyt.
Kamerakeskeinen valokuvaaja
Kamerakeskeinen
valokuvaaja eli kamerateknikko tuntee kameramerkkien erot
ja viimeisimpien mallien ominaisuudet. Hän on hankkinut
kameran, jossa on uusimmat ominaisuudet: mm. ultranopea
automaattitarkennus ja katsekäynnistys. Hänen monet
objektiivinsa ovat valovoimaisia ja piirtokyky on parasta
luokkaa. Kameravarusteisiin kuluu vuodessa enemmän rahaa
kuin filmeihin ja kehityksiin.
Kamerainnostus saattaa
suuntautua uusien kameroiden sijaan vanhoihin. Tämä
kamerakeskeisen valokuvaajan toinen tyyppi suosii Leicaa
tai vastaavaa ja halveksii nykyisiä nippelikameroita,
jotka eivät toimi ilman pattereita. Hän saattaa myös
kerätä vanhoja kameroita. Kamerakeskeinen valokuvaaja
on kiinnostunut kameroiden lisäksi muistakin
vempeleistä: hänellä on kotielektroniikka viimeisen
päälle.
Tämän valokuvaajan
energia kuluu kuvauskaluston parissa puuhaillessa. Hän
lähtee ensi viikolla - tai ensi kuussa - kuvaamaan, kun
kamerakalusto on saatu ensin kuntoon
Prosessikeskeinen valokuvaaja
Prosessikeskeinen
valokuvaaja eli kuvateknikko on pimiötekniikoiden
asiantuntija. Hän tekee teknisesti ensiluokkaisia
valokuvia. Hän nauttii siitä, että saa tehdä kaiken
viimeisen päälle. Hän on valokuvauksen
käsityöläinen.
Tämän valokuvaajan
mustavalkoprosessi ei ole pelkkä
kehitys-keskeytys-kiinnitys, vaan siihen sisältyy useita
muita vaiheita, joilla varmistetaan kuvan säilyvyys.
Muovipaperia hän ei suostu käyttämään. Joku vanha
vedostusmenetelmä voi sen sijaan sopia hänelle. Hän
saattaa valottaa kuvatessa hieman ali tai yli ja
kehittää filminsä hieman yli tai ali, koska sävyala
toistuu hänen mukaansa näin parhaiten.
Tämä valokuvaaja
käyttää kenties palkkikameraa tai ainakin keskikoon
kameraa, koska hän haluaa kuviltaan teknistä laatua.
Palkkikoolle ominainen hidas työskentelytapa myös
miellyttää häntä. Hän on vakioinut
työskentelymenetelmänsä - ja ehkä myös
valokuvansakin.
Kilpailukeskeinen valokuvaaja
Kilpailukeskeinen
valokuvaaja osaa sommitella ja paljon muutakin. Hän
tietää millaisilla kuvilla pärjää kilpailuissa ja
vieläpä senkin, millaisia kuvia kannattaa lähettää
mihinkin kilpailuun.
Tällä valokuvaajalla
on kotonaan iso kasa tavaroita, jotka ovat tulleet
palkintoina kilpailuista, mutta joille ei ole löytynyt
käyttöä. Hän on kiinnostunut valokuvakilpailujen
lisäksi muustakin kilpailemisesta.
Kilpailukeskeisen
valokuvaajan ajasta suurin osa menee kuvien valitsemiseen
ja lähettelyyn. Jos valokuvaukselle ei jää enää
aikaa, hän osallistuu kilpailuihin vanhoilla kuvilla.
Albumikeskeinen valokuvaaja
Albumikeskeinen
valokuvaaja kuvaa runsaasti muistokuvia. Hän on
tallentanut läheistensä elämän virstanpylväät ja
onnen hetket. Ensimmäisen lapsen synnyttyä muistokuvien
kuvaaminen on runsaampaa kuin milloinkaan muulloin, mutta
hänellä on albumillinen kuvia kustakin lomamatkasta,
jokaisesta kesästä ja jokaisesta joulusta. Albumit ovat
huolella koottuja ja hyvässä järjestyksessä.
Yhdistyskeskeinen valokuvaaja
Yhdistyskeskeinen
valokuvaaja hoitaa kamerakerhon tai muun valokuvauksen
parissa toimivan yhdistyksen puheenjohtajuutta, sihteerin
tehtävää tai vastaavaa. Tästä hänellä on vuosien
kokemus. Hänellä saattaa olla luottamustehtäviä
muissakin yhdistyksissä.
Hän on kuvannut aiemmin
aktiivisemmin, mutta viime aikoina ei kuvaukseen ole
jäänyt juurikaan aikaa. Hän saattaa sen sijaan opettaa
alkeita aloittelijoille.
Näyttelykeskeinen valokuvaaja
Näyttelykeskeinen
valokuvaaja työskentelee pitkälle tähtäimellä omien
projektiensa parissa. Hän tekee kuvakokonaisuuksia,
jotka hän pyrkii julkaisemaan näyttelynä, kirjana tai
muuten. Yhden teossarjan tekemiseen saattaa kulua vuosia.
Kun näyttely on valmis, hän saa nimensä lehteen ja voi
esiintyä avajaisissa viinilasi kädessä. Tämä on
näistä valokuvaajista se, joka todennäköisimmin
hakeutuu lisäoppiin kehittääkseen kuvailmaisuaan.
Puhekeskeinen valokuvaaja
Puhekeskeinen
valokuvaaja on taiteilijanero, jota ei ole vielä
löydetty. Hän on lukenut taiteilijaelämänkertoja ja
pari taidefilosofista teosta. Hän jaksaa istua
taiteilijaravintolassa aamuyöhön asti keskustelemassa
siitä, mikä on taidetta ja voiko valokuvaaja olla
objektiivinen.
Tämä valokuvaaja on
akuutissa rahapulassa vienyt kameransa panttilainaamoon,
mutta heti kun hän saa sen takaisin, hän aikoo tehdä
teoksia, jollaisia eivät tee kuin suuret lahjakkuudet.
Julkaistu Kameralehdessä 8/98
|